Uusi Euroopan komissio aloitti Ursula von der Leyenin johdolla joulukuussa 2019. Ensitöikseen se julkaisi vihreän kehityksen ohjelman, lyhyemmin vihreän sopimuksen.
Mikä se on ja keitä se koskee?
Vihreän sopimuksen tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta ja auttaa tekemään EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Toimenpiteitä on luvassa maatalouteen ja elintarviketuotantoon, energiasektorille, liikenteeseen, rakentamiseen sekä teollisuuden päästöihin ja jätteisiin. Listalla ovat muun muassa hiilidioksidipäästövero, kiertotalouden toimintasuunnitelma, kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia sekä kestävän ruoantuotannon strategia.
EU:n ilmastolaista on tulossa luonnos heti maaliskuussa 2020. Niille, jotka ehtivät juhlia viimekauden lobbaussaavutuksia, ilo saattaa jäädä lyhyeksi. Moni vasta maaliin saatu direktiivi avataan uudelleen. Ensimmäisten joukossa ovat nimittäin uusiutuvaa energiaa, metsien nieluja, päästökauppaa, liikenteen päästöjä ja jätteitä koskevat direktiivit.
Kierrätys, uusiokäyttö ja terveys edellä
Kiertotalouden uutta toimintasuunnitelmaa odotetaan myös maaliskuuksi 2020. Sen tavoitteena on vähentää jätettä ja luoda kierrätysmarkkinat erityisesti tekstiili-, rakennus-, elektroniikka- ja muoviteollisuuteen. Kaikki pakkaukset halutaan uudelleenkäytettäviksi tai kierrätettäviksi vuoteen 2030 mennessä.
Muoveista halutaan kestäviä ja kierrätettäviä. Tekstiileistä ja renkaista irtoavaa mikromuovia halutaan ehkäistä. Biohajoaville ja biopohjaisille muoveille on tulossa sääntelyä samalla kun kertakäyttömuovien kiellot ja rajoitukset tulevat voimaan kesällä 2021.
Maatalouden vihertämiseen ja kestävään ruokaketjuun tähtäävä Pellolta pöytään -strategia tulee vielä tämän kevään aikana. Siinä ehdotetaan muun muassa kemiallisten torjunta-aineiden, lannoitteiden ja antibioottien käytön vähentämistä.
Miljardien eurojen paikka
Rajoitusten ja tiukennusten lisäksi komissio aikoo lisätä kestävien innovaatioiden rahoitusta. Miljardeja euroja on luvassa yrityksille tuotantoon ja teknologioihin, jotka auttavat pääsemään lähemmäs hiilitöntä tulevaisuutta.
Ennen lakiehdotusten julkistamista komissio tekee vaikutusarvioinnit ja järjestää julkiset kuulemiset. Se on ensimmäinen vaihe, jossa on mahdollisuus tuoda oman yrityksen tai toimialan näkökulmaa EU-päättäjille ja -virkamiehille. Mitä enemmän heille saa annettua tietoa ja lisättyä ymmärrystä, sitä parempia päätöksiä voi koko prosessin päätteeksi odottaa.