Komissio on asettanut EU:lle tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämä ensimmäinen ilmastolaki tekee tavoitteesta sitovan. Vuodeksi 2030 on ennestään asetettu 40 prosentin päästövähennystavoite, joten kuromista riittää.
1. Liian vähän ja liian myöhään
Monien mielestä tiukempia toimia tarvitaan nyt, eikä vasta 2030 jälkeen. Euroopan parlamentti äänesti jo vuosi sitten kovemmasta, 55 prosentin päästövähennystavoitteesta. Tätä ei komission paperissa kuitenkaan löydy, vaan komissio lupasi syyskuuksi tehdä vaikutusarvioinnin ja sen pohjalta päivitetyn suunnitelman. Tähän Suomi ja 11 muuta maata eivät tyydy, vaan hoputtavat suunnitelmaa jo kesäkuuksi. Silloin se ehdittäisiin hyväksyä Brysselissä ennen marraskuussa pidettävää YK:n ilmastokokousta. Saastuttajamaat kuten Puola ovat lähtökohtaisesti tiukennuksia vastaan.
Kesään mennessä komissio aikoo arvioida jäsenmaiden kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia (NECP), jotka piti toimittaa Brysseliin viime vuoden loppuun mennessä. Muutama maa ei ole vieläkään saanut suunnitelmaansa kasaan. Suomen energia- ja ilmastosuunnitelman on kehuttu olevan yksi kattavimmista.
2. Päästöleikkausten lykkääminen
Ehdotusta on kritisoitu siitä, että se nojaa liikaa hiilinieluihin, päästökauppaan ja hiilen talteenottoteknologiaan, jota ei ole vielä edes kunnolla kokeiltu. Jos päästöjä ei vaadita leikattavaksi heti, varsinkin suuret saastuttajamaat saavat jatkaa nykymenoa.
Ehdotuksessa ei myöskään oteta kantaa päästöjen vähennysmääriin eri sektoreilla. Niistä on siis odotettavissa kunnon vääntö myöhemmin. Myös päästöjen vähentämiskeinot jäävät avoimiksi. Hiilibudjettia, eli kuinka paljon hiilidioksidia voidaan päästää ilmakehään, ei huomioida.
3. Komissiolle lisävaltuuksia
Komission on tarkoitus vuodesta 2030 lähtien seurata joka viides vuosi jäsenvaltioiden edistymistä ja asettaa sitten joka maalle omat päästötavoitteet. Komissio esittää myös, että se voisi ilman parlamentin ja neuvoston käsittelyä vaatia tiukempia päästövähennyksiä jäsenmailta. Kevyempi päätöksenteko nopeuttaisi prosessia, mutta tähän eivät jäsenmaat ja mepit välttämättä suostu.
4. Seuraavaksi
Parlamentin ja neuvoston punakynälle jää siis hyvin töitä, kun molemmat alkavat tässä kuussa käsitellä komission ehdotusta.
Sidosryhmät voivat myös kommentoida sitä 1. toukokuuta asti verkossa: Have your say.