Brysselissä käydään nyt vääntöä siitä, miten EU-maat saadaan taloudellisesti jaloilleen pandemian jälkeen. Komissio valmistelee parhaillaan elvytyssuunnitelmaa ja aikoo julkistaa uuden monivuotisen budjettiehdotuksen 29. huhtikuuta.
Komissio joutuu myös muokkaamaan tämän vuoden työohjelmaansa. Pandemiatoimet ovat aiheuttaneet viivästyksiä muutenkin kunnianhimoiseen ohjelmaan. Maatalouden uudistamiseen tähtäävä Pellolta pöytään -strategia piti julkistaa maaliskuussa, mutta se on siirretty huhtikuun loppuun. Myöhemmäksi siirrettävien ehdotusten lista on kasvanut, kun komissio on joutunut priorisoimaan työtään entistä tarkemmin.
Ensi vuoteen näyttävät siirtyvän ainakin metsästrategia, meri- ja lentoliikenteen kestäviä polttoaineita koskevat ehdotukset ja kuluttajia koskeva kiertotalousehdotus.
Lue lisää Euractivin jutusta Full list of delayed European Green Deal initiatives.
Huoli Green Dealin puolesta kasvaa samalla kun muutamat jäsenmaat, kuten Tsekki, Puola ja Romania sekä jokunen kattojärjestö Brysselissä vaativat komissiota unohtamaan ilmastotavoitteet, tai ainakin siirtämään niiden toteutusta tulevaisuuteen, ja keskittymään ensisijaisesti työpaikkojen ja talouden pelastamiseen.
Mutta kyse ei ole nollasummapelistä.
Vihreän elvytyksen puolesta vetoavat 79 Euroopan parlamentin jäsentä yhdessä etu- ja kansalaisjärjestöjen sekä ajatushautomoiden kanssa. Heidän kokoamansa Green Recovery Alliancen mukaan ”se mikä toimi 2008 talouskriisissä, ei toimi enää”. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet myös kymmenen jäsenmaan ympäristöministerit, Suomi näiden joukossa, sekä joukko kansainvälisiä yrityksiä, kuten Ikea, H&M, Volvo, E.ON ja L’Oreal.
CEPS-ajatushautomo julkaisi jonkin aikaa sitten arvionsa koronakriisin vaikutuksista Green Dealiin ja EU:n ilmastotavoitteisiin. Tässä muutama nosto:
• Fossiilinen energia saattaa joissain maissa saada jatkoaikaa, kun päästöjen laskevat lyhyellä aikavälillä.
• Vaikea taloustilanne saattaa lykätä uusiutuvien käyttöönottoa.
• EU:n nettomaksajamaat saattavat vaatia kansallisen elvytyksen varjolla EU-budjettiin lisää leikkauksia, mitkä osuisivat eniten innovaatioiden ja yhteisten infrastruktuuri- ja puolustushankkeiden rahoitukseen.
• Valtiotukisääntöjä on löysennetty ja ilman kunnon EU:n valvontaa, tukia saatetaan ohjata saastuttavaan tuotantoon.
• Brexit siirtymäaikaa joudutaan pidentämään, jos uutta sopimusta ei ehditä neuvotella tämän vuoden (2020) loppuun mennessä.
• Väliaikaisesta öljynhinnanlaskusta huolimatta vähäpäästöisiä tuotteita ja ratkaisuja tulee koko ajan lisää ja niiden hinta laskee. Yritykset ja sijoittajat näkevät pidemmälle ja ovat sitoutuneet EU:n ja kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin.
CEPSin tutkijoiden mukaan EU-mailla olisi nyt hyvä mahdollisuus katsoa uudelta kantilta verotusta, innovaatiopolitiikkaa, infrahankkeita, yrittäjyyttä ja maatalouspolitiikkaa. Pandemia on osoittanut sen, mitä ilmastokeskustelussa on toistettu: on moninkerroin halvempaa tehdä toimia ennakkoon, kuin lykätä niitä tulevaisuuteen.
Lue lisää englanniksi European Green Deal after Corona.