Ajatushautomo European Policy Center (EPC) arvioi, että EU:n vihreän diilin toimeenpano saattaa lykkääntyä, koska EU-maiden johtajat eivät kykene hoitamaan useampaa kriisiä yhtäaikaisesti. Tämä saattaa vaikuttaa esimerkiksi maatalouden Pellolta pöytään -strategiaan ja kiertotalouden toimintasuunnitelmaan.
Neuvostossa vastakkain ovat Puolan ja Tsekin kaltaiset jarruttajat ja eteenpäin katsovien Portugalin, Hollannin ja Suomen leiri. Jarruttajien pelätään pääsevän niskan päälle, jos edistykselliset maat eivät saa koottua rivejään päästötoimien taakse omien maiden pandemian ja talouspaineiden keskellä.
Todellisuudessa on olemassa toimia, jotka auttaisivat sekä talouden elpymiseen että ilmastonmuutokseen. EPC listaa neljä keinoa:
1) EU- ja kansalliset tukipaketit ohjataan puhtaan energian ratkaisuihin
2) EU:n päästövähennystavoitteita kiristetään hyvissä ajoin ennen YK:n ilmastokokousta marraskuussa 2020. Tähän erityisesti tarvitaan johtajilta rohkeutta ja selkärankaa.
3) Fossiilisten polttoaineiden tuet siirretään uusiutuvia käyttäviin ja energiatehokkaisiin kohteisiin.
4) Päästökauppajärjestelmää korjataan niin, että se oikeasti auttaa vähentämään päästöjä ja tukee hiilineutraalisuustavoitetta.
Pandemiasta oli varoitettu päättäjiä, mutta varoituksia ei otettu vakavasti. Myös ilmastokriisistä on varoitettu. Pandemian aiheuttamaan talouskriisiin ja kaikkia maita koskevaan ilmastokriisiin löytyy yhteisiä ratkaisuja. Onko meillä riittävän kylmäpäisiä johtajia ottamaan ne käyttöön?
Lue lisää englanniksi Sofia López Piqueresin kirjoituksesta Does COVID-19 pose a threat to the EU’s climate neutrality efforts?
Päästövähennystavoitteisiin liittyen komissio avasi 31. maaliskuuta julkisen kuulemisen. Eri tahojen odotetaan kertovan näkemyksiään siitä, mikä olisi sopiva päästövähennystavoite (yli 50 %) vuoteen 2030 mennessä ja mitä sen saavuttamiseksi tarvitaan. Kysely on auki 23. kesäkuuta 2020 asti, mikä jo kertoo, että EU ei ehdi päättää tiukemmista tavoitteista ennen YK:n ilmastokokousta.